Keywords: contemporary Estonian literature, intertextuality, minorities in literature, the sea in literature, Russians in Estonia
This article focuses on the descriptions of the sea in Mari Saat’s short novel Lasnamäe lunastaja (“The Redeemer of Lasnamäe”) (2008). In this work, descriptions of the sea are frequently connected with the portrayal of the protagonist Natalja Filippovna, her emotions and experiences of the past, present and future. The sea and the varying maritime views also represent limits between different places and spaces.
The most central places of Lasnamäe lunastaja are the suburb of Lasnamäe in Tallinn and the coast of Crimea. The main character, a middle-aged Russian woman called Natalja lives in Lasnamäe with her teenage daughter Sofia in the first decade of the 21st century. Her dismal everyday life is constantly contrasted with her past memories of he coast of Crimea, where she once spent her carefree youth. In addition, the marine views of Lasnamäe and Crimea are compared with scenes of Finland and the sunny coasts of Capri.
In this article, Lasnamäe lunastaja is analysed in connection with Aino Kallas’s short story Lasnamäen valkea laiva (published in Estonian in 1913, titled as Lasnamäe valge laev), to which the title of Mari Saat’s novel openly refers. Kallas’s short story is one of the best-known literary descriptions of the so-called Maltsvetian movement of the late 19th century. Both the so-called Maltsvetians in the 1860s and Natalja Filippovna in the first years after the restoration of Estonian independence were poor, oppressed folk in Lasnamäe, who dreamed about a better life in Crimea. Owing to the intertextual relationship with the famous text by Kallas the complicated questions of independence (both of an individual and a state) raised in Lasnamäe lunastaja open up to new interpretations.
Silja Vuorikuru (b. 1977), Ph.D., literary scholar, Finnish Literature, University of Helsinki and Finnish Literature Society (Hallituskatu 2 B, 00170 Helsinki, Finland), silja.vuorikuru@helsinki.fi
References
Bachelard, Gaston 2003. Tilan poetiikka. Tlk Tarja Roinila. Helsinki: Nemo.
Broich, Ulrich, Pfister, Manfred (toim) 1985. Intertextualität. Formen, Funktionen, anglistische Fallstudien. Tubingen: Niemeyer Press. https://doi.org/10.1515/9783111712420
Buell, Lawrence 1995. The Environmental Imagination. Thoreau, Nature Writing, and the Formation of American Culture. Cambridge (MA): Belknap cop. https://doi.org/10.4159/9780674262423
Cranny-Francis, Anne 1990. The Feminist Fiction. Feminist Uses of Generic Fiction. New York: St. Martin’s Press.
Edwards, Philip 1994. The Story of the Voyage: Sea-Narratives in Eighteenth-Century England. (Cambridge Studies in Eighteenth-Century English Literature and Thought.) Cambridge: Cambridge University Press.
ELC = Mari Saat. – Estonian Literature Centre. http://estlit.ee/elis/?cmd=writer&id=75690&grp=x2 (11. XII 2018).
Haldjas = Eesti Rahvaluule. Eesti folkloristide server Haldjas. http://www.folklore.ee/~liisa/muu/maltsvet (15. III 2019).
Hirn, Yrjö 1990 [1928]. Valtameren saari. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Hvostov, Andrei 2009. Raamat, mille lugemine teeb paremaks. – Looming, nr 2, lk 287–290.
Johannisson, Karin 2001. Nostalgia. En känslas historia. Bonnier: Stockholm.
Jokinen, Eeva 2005. Aikuisten arki. Helsinki: Gaudeamus.
Kallas, Aino 1913. Lähtevien laivojen kaupunki. Helsinki: Otava.
Kallas, Aino 1926. Reigin pappi. Helsinki: Otava.
Ladõnskaja, Viktoria 2013. Lasnamäe valge laev. (Aja lugu.) Tartu: Petrone Print.
Lahtinen, Toni 2013. Maan höyryävässä sylissä. Luonto, ihminen ja yhteiskunta Timo K. Mukan tuotannossa. Helsinki: WSOY.
Laitinen, Kai 1973. Aino Kallas 1897–1921. Tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta. Helsinki: Otava.
Lyytikäinen, Pirjo 1992. Mielen meri, elämän pidot. Volter Kilven Alastalon salissa. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 571.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Lyytikäinen, Pirjo 1997. Narkissos ja sfinksi. Minä ja Toinen vuosisadanvaihteen kirjallisuudessa. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 678.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Melkas, Kukku 2006. Historia, halu ja tiedon käärme Aino Kallaksen tuotannossa. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1063.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Nyberg, Pertti 2011. Mari Saat: Lasnamäen lunastaja. – MTV 3, 14. XI 2011.
Oksanen, Sofi 2003. Stalinin lehmät. Helsinki: WSOY.
Oksanen, Sofi 2004. Stalini lehmad. Tlk Tauno Vahter. Tallinn: Tänapäev.
Oksanen, Sofi 2012a. Kun kyyhkyset katosivat. Helsinki: Like.
Oksanen, Sofi 2012b. Kui tuvid kadusid. Tlk Jan Kaus. Tallinn: Varrak.
Olesk, Sirje 2009. Aino Kallas virolaisena kirjailijana. – Aino Kallas, Tulkintoja elämästä ja tuotannosta. Toim Ritva Hapuli, Maarit Leskelä-Kärki, Kukku Melkas. Helsinki: BTJ, lk 89–97.
Plett, Heinrich F. 1991. Intertextualities. – Intertextuality. Toim H. F. Plett. Berlin–New York: Walter de Gruyter, lk 3–29.
Porteous, J. Douglas 1990. Landscapes of the Mind. Worlds of Sense and Metaphor. Toronto: University of Toronto. https://doi.org/10.3138/9781487579548
Randver, Paula 2015. Mari Saadi „Lasnamäe lunastaja” seosed Uue Testamendi ja Eduard Vilde „Lunastusega”. – Võlus ja vaimus, valguses ja varjus. Mari Saadi maailm. (Etüüde nüüdiskultuurist 5.) Koost Piret Viires, Virve Sarapik. Toim Mari Laaniste. Tallinn–Tartu: Eesti Kirjandusmuuseum, Tallinna Ülikooli eesti keele ja kultuuri instituudi Eesti kirjanduse- ja kultuuriuuringute keskus, lk 62–68.
Rantonen, Eila (toim) 2010. Vähemmistöt ja monikulttuurisuus kirjallisuudessa. Tampere: Tampere University Press.
Rintala, Tiina 2012. Kaikilla on varaa unelmiin. Mari Saat: Lasnamäen lunastaja. – Kiiltomato 15. II 2012. http://www.kiiltomato.net/mari-saat-lasnamaen-lunastaja/ (18. III 2019).
Rojola, Lea 1995. Naisen kieli ja hysteria. Maie Meritsin henkilökuva Aino Kallaksen novellissa „Lasnamäen valkea laiva”. – Ajan arvot ja sankarit. Toim Jan Blomstedt, Maarja Lõhmus, Eero Tarasti. Helsinki–Tartu: Suomen semiotiikan seura, Elias Lönnroti Selts, lk 73–86.
Rojola, Lea 2009. „Ja ta tundis himu rääkida”. Aino Kallas, Maie Merits ja naiste hääl. – Keel ja Kirjandus, nr 10, lk 746–757.
Ross, Johanna 2009. Üks väga armas ja hale lugemine vähemusrühmade olukorrast Eestis. – Vikerkaar, nr 3, lk 102–105.
Rossi, Riikka 2005. Vaaralla ja Elsa naturalistisina romaaneina. Laji arkkitekstuaalisena mallina. – Lajit yli rajojen. Suomalaisen kirjallisuuden lajeja. (Tietolipas 207.) Toim Pirjo Lyytikäinen, Jyrki Nummi, Päivi Koivisto. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lk 104–127.
Rossi, Riikka, Seutu, Katja 2007. Nostalgian lukijalle. – Nostalgia. Kirjoituksia kaipuusta, ikävästä ja muistista. Helsinki: SKS, lk 7–13.
Rostek, Joanna 2011. Seaing through the Past. Postmodern Histories and the Maritime Metaphor in Contemporary Anglophone Fiction. Amsterdam: Rodopi. https://doi.org/10.1163/9789401200790
Saat, Mari 2008. Lasnamäe lunastaja. Tallinn: Tuum.
Sarajas, Annamari 1961. Elämän meri. Tutkielmia uusromantiikan kirjallisista aatteista. Helsinki: WSOY.
Sevänen, Erkki 2014. Sosiaalinen romaani, yhteiskuntaromaani ja niiden lajisukulaiset kirjallisuushistorian ja nykykirjallisuuden kerrostumana. – Kotimaisen kirjallisuuden tutkimuksen vuosikirja Joutsen 2014. Toim Saija Isomaa. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos, lk 48–73.
Zetterberg, Seppo 2017. Uusi Viron historia. (Kirjokansi 137.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Tammi, Pekka 1991. Tekstistä, subtekstistä ja intertekstuaalisista kytkennöistä. Johdatusta Kiril Taranovskin analyysimetodiin. – Intertekstuaalisuus. Suuntia ja sovelluksia. (Tietolipas 121.) Toim Auli Viikari. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lk 59–103.
Uola, Kirsi 2004. Vastakohtien meren ristiriitainen sankari. Suomalainen merikirjallisuus: oppositioasetelmia ja rajanvetoja. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 949.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Vilde, Eduard 1908. Prohvet Maltsvet. Tallinn: G. Pihlaka kirjastus.
Vilde, Eduard 1909. Lunastus. Ühe töölise noorpõlv. Tartu: J. Reevits.
Vuorikuru, Silja 2007. „Minä ikävöin maahan, jota ei ole”. Utopia Aino Kallaksen novellissa „Lasnamäen valkea laiva”. – Nostalgia. Kirjoituksia kaipuusta, ikävästä ja muistista. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1137.) Toim R. Rossi, K. Seutu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lk 168–200.
Vuorikuru, Silja 2012. Kauneudentemppelin ovella. Aino Kallaksen tuotanto ja raamatullinen subteksti. Helsinki: Unigrafia.
Vuorikuru, Silja 2017. Aino Kallas. Maailman sydämessä. (Kirjokansi 138.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Vuorikuru, Silja 2018. Aino Kallas – meren kuvaaja. – Vähäisiä lisiä. Kirjoituksia kulttuurista, tutkimuksesta ja kulttuuriperinnöstä 2. VIII 2018. http://neba.finlit.fi/blogi/aino-kallas-meren-kuvaaja/ (18. III 2019).
Väljataga, Märt 2015. Sümbolid ja pildid. – Võlus ja vaimus, valguses ja varjus. Mari Saadi maailm. (Etüüde nüüdiskultuurist 5.) Koost Piret Viires, Virve Sarapik. Toim Mari Laaniste. Tallinn–Tartu: Eesti Kirjandusmuuseum, Tallinna Ülikooli eesti keele ja kultuuri instituudi Eesti kirjanduse- ja kultuuriuuringute keskus, lk 55–61.
