Keywords: Latvian-Estonian linguistic contact, etymology, microethnonyms, onomastics
The short study „Are Mulks really stupid?” published in the magazine Keel ja Kirjandus (2017/6, pp. 434–452) by Taavi Pae and Kersti Lust attempts to argue that the microethnonym mul´k does not originate in the Latvian common noun muļ΄ķis ‘fool, idiot, softhead’. The present article takes a closer look at the arguments presented by Pae and Lust, concluding that their own conclusions would have been more convincing if based on true knowledge of language history, in particular, of historical derivation, and on better orientation in Baltic materials, all anchored in sound methodological expertise, as the declared aim of their study was, after all, to find out the origin of the microethnonym mul´k.
Lembit Vaba (b. 1945), PhD, Foreign Member of the Latvian Academy of Sciences, phorest45@gmail.com
References
Būga, Kazimieras 1961. Rinktiniai raštai III. Vilnius: Valstybinė politinės ir mokslinės literatūros leidykla.
EEW V = Julius Mägiste 2000. Estnisches etymologisches Wörterbuch V. Helsinki: Finnisch-Ugrische Gesellschaft.
EMS = Eesti murrete sõnaraamat VI, v 26. Tallinn: Eesti Keele Instituut, 2015.
Endzelīns, Jānis 1961. Latvijas PSR vietvārdi I:2. Rīgā: Latvijas PSR Zinātņu Akadēmijas izdevniecība.
IEW I–II = Julius Pokorny 1949–1959. Indogermanisches etymologisches Wörterbuch I–II. Bern: A. Francke AG Verlag.
Johansen, Paul 1938. Bruchstücke des Landbuches der Ordensmeister für Rujen und Helmet. – Beiträge zur Kunde Estlands, kd 21, lk 43–61. http://www.mgh-bibliothek.de//dokumente/z/zsn2a044608.pdf (26. VI 2017).
Kalima, Jalo 1936. Itämerensuomalaisten kielten balttilaiset lainasanat. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 202.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kiparsky, Valentin 1936. Fremdes im Baltendeutsch. (Mémoires de la Société néophilologique de Helsingfors XI.) Helsinki: Société néophilologique.
Laua, A[līse] 1969. Latviešu literārās valodas fonētika. Otrais, papildināts izdevums. Rīga: Zvaigzne.
LEV II = Konstantīns Karulis 1992. Latviešu etimoloģijas vārdnīca II. Rīga: Avots.
LEW I–II = Ernst Fraenkel 1962–1965. Litauisches etymologisches Wörterbuch I–II. Heidelberg: Carl Winter, Universitätsverlag, Göttingen: Vandenhoeck & Ruprecht.
LPŽ = Lietuvių pavardžų žodynas L–Ž. Toim A. Vanagas. Vilnius: Mokslas, 1985–1989.
LV = Latviešu valoda. Prof. Andreja Veisberga redakcijā. Latviešu Universitāte: LU Akadēmiskais apgāds, 2013.
Mägiste, Julius 1928. oi-, e̮i-deminutiivid läänemeresoome keelis. Läänemeresoome nominaaltuletus I. (Acta et Commentationes Universitatis Tartuensis (Dorpatensis) B XII: 2.) Tartu.
Pae, Taavi, Lust, Kersti 2017. Kas mulgid on tõesti rumalad? – Keel ja Kirjandus, nr 6, lk 434–452.
Pae, Taavi, Remmel, Mari-Ann 2006. Eesti etnonüümid, võrdnimed ja piirkonnanimed. – Keel ja Kirjandus, nr 3, lk 177–190.
Rogenbuka, Inta 2016. Vidzemnieku uzvārdi. [Jumava, 2016.]
SKES II = Yrjö Henrik Toivonen, Erkki Itkonen, Aulis J. Joki 1958. Suomen kielen etymologinen sanakirja II. (Lexica Societatis Fenno-Ugricae XII2.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Soll, Johannes 1980. Mis sa vupsid! – Kodumurre, nr 14, lk 56.
SSA 2 = Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 2. Peatoim Ulla-Maija Kulonen. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 556. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995.
Staltmane 1981 = Велта Сталтмане, Латышская антропонимия. Фамилии. Москва: Наука.
Suhonen, Seppo 1973. Die jungen lettischen Lehnwörter im Livischen. (Suomalais-Ugrilaisen Seuran toimituksia 154.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Vaba, Lembit 1997. Uurimusi läti-eesti keelesuhetest. Tallinn–Tampere: Eesti Keele Instituut, Tampereen Yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos.
Vaba, Lembit 2004. „Hellad nimed”. Ühest lätitaustalisest perekonnanimetüübist. – Emakeele Seltsi aastaraamat 49 (2003). Tallinn, lk 50–82.
Vanagas, Aleksandras 1981. Lietuvių hidronimų etimologinis žodynas. Vilnius: Mokslas.
Vasmer, Max 1920. Indo-Germaani laensõnad Eesti keeles. 1. Eesti mul´k, gen. mul´gi. – Eesti Kirjandus, nr 11–12, lk 343–346.
Vasmer, Max 1921. [Sõna mulk (gen. mulgi) etümoloogia]. – Akadeemilise Emakeele Seltsi Aastaraamat, kd I (1920), lk 8.
Vasmer, Max 1922. Mõned indo-euroopa laensõnad eesti keeles. – Eesti Keel, nr 1, lk 11–15.
Vasmer, Max 1971. Russisches geographisches Namenbuch 5. Кут–Мумз. Wiesbaden: Otto Harrassowitz.
Vestring, Salomo Heinrich 1998 [1710–1730]. Lexicon Estonico Germanicum. Tartu: Eesti Kirjandusmuuseum.
Vääri, Eduard 2000. Mulgi kultuuri edasiarendamise ja rakendamise võimalusi. – Ettekandeid I Mulgi konverentsilt Tõrvas 23.10.99. (Mulgi Kultuuri Instituudi Toimetised 1.) Viljandi, lk 9–13.
Wiedemann, Ferdinand Johann 1973. Estnisch-deutsches Wörterbuch. Vierter unveränderter Druck nach der von Jakob Hurt redigierten Auflage. Tallinn: Valgus.
Võrgumaterjalid
Kļavinska, Antra 2015. Etnonīmi latgaliešu folklorā: lingvistiskais aspekts. Promocijas darbs filoloģijas doktora grāda iegūšanai valodniecības zinātņu nozares baltu valodniecības apakšnozarē. Rīga: Latvijas Universitāte, Humanitāro zinātņu fakultāte. https://dspace.lu.lv/dspace/handle/7/31016
Vietvārdu datubāze. Latvijas Ģeotelpiskās informācijas aģentūra. http://vietvardi.lgia.gov.lv/vv
LKŽ = Lietuvių kalbos žodynas (t. I–XX, 1941–2002): elektroninis variantas. Toim Gertrūda Naktinienė. Vilnius: Lietuvių kalbos institutas 2005 (atnaujinta versija 2008). http://www.lkz.lt
Etimologija = Lietuvių kalbos etimologinio žodyno duomenų bazė. http://etimologija.baltnexus.lt
Lühendid
ee = eesti keel; is = isuri keel; krj = karjala keel; Kuu = Kuusalu (rannikumurre); lt = läti keel; ltg = latgali murdekeel; sm = soome keel; vdj = vadja keel; vps = vepsa keel.
