Search
|
ee

The diary of Märt Siipsen as a means of self-positioning

Keywords: diary keeping, Märt Siipsen, genre, vernacular literacy

The article focuses on the diary of miller Märt Siipsen (1846–1916), written in the years 1896–1897. Siipsen only had the minimal three-year schooling, which makes him a great example of a vernacular writer (not connected to institutions dedicated to the spread of literacy). The diary is part of Siipsen’s personal archive, which is kept in the Cultural History Archives of Estonian Literary Museum. Besides the diary there are notebooks filled with poems, short stories, religious contemplations etc.

The document analysed here (EKM EKLA, f 169, m 133: 5) stands out in this collection for being the only notebook labelled ‘diary’ (though there are diary-like writings in his other notebooks as well). This prompts the question: What does this generic label mean to Märt Siipsen? I am especially interested in the ways he used his take on the diary genre to position himself. I will consider positioning with reference to the main tenets of New Literacy Studies: Whenever someone writes, he/she makes it from a social position, but these positions are always in flux; people constantly try to take positions that are not open to them or widen the scope of the ones that are. Diary as a private genre allows people the space to experiment with positions they want to take.

The article approaches the question of self-positioning from three aspects. First I look at the aspect of time. We can see that there are two types of entries – those which document past events and those which help to spend time; the former are usually written after the event, while the latter are born in the moment of writing. Secondly I consider the different frames Siipsen applies to interpret the diary-genre. I am especially interested how he grapples with the notion that diary-keeping is something done by educated people and how he plays with the boundary between reality and fiction in his entries. Thirdly I assess the relationship between Siipsen and the general public – though the diary was a private text, it has several entries that mimic genres used in newspapers, which are suggestive of the author’s ambition to address wider audiences on certain issues.

 

Katre Kikas (b. 1981), MA, Estonian Literary Museum, Department of Folklore, ­Researcher, (Vanemuise 42, 51003 Tartu), katreki@folklore.ee

References

ARHIIVIALLIKAD

Eesti Kirjandusmuuseumi (EKM) Eesti Kultuurilooline Arhiiv (EKLA)

f 169 – varia

Eesti Kirjandusmuuseumi (EKM) Eesti Rahvaluule Arhiiv (ERA)

E – Matthias Johann Eiseni rahvaluulekogu

 

KIRJANDUS

Bahtin, Mihhail 1987. Valitud töid. Tallinn: Eesti Raamat.

Barber, Karin 2006a. Introduction: Hidden innovators in Africa. – Africa’s Hidden Histories. Everyday Literacy and Making the Self. Toim K. Barber. Bloomington–Indianapolis: Indiana University Press, lk 1–24.

Barber, Karin 2006b. Writing, genre and a schoolmaster’s inventions in the Yoruba provinces. – Africa’s Hidden Histories. Everyday Literacy and Making the Self. Toim K. Barber. Bloomington–Indianapolis: Indiana University Press, lk 385–415.

Barber, Karin 2007. The Anthropology of Texts, Persons and Publics. Oral and Written Culture in Africa and Beyond. Cambridge: Cambridge University Press.

Barton, David; Hamilton, Mary 2003 [1998]. Local Literacies. Reading and Writing in One Community. London–New York: Routledge.

Blommaert, Jan 2008. Grassroots Literacy. Writing, Identity and Voice in Central Africa. London–New York: Routledge.

Briggs, Charles L.; Bauman, Richard 1992. Genre, intertextuality and social power. – Journal of Linguistic Anthropology, kd 2, nr 2, lk 131–172.

Edlund, Ann-Catrine 2013. A country maid and her diary. Methodological reflections on historical literacy practices. – White Field, Black Seeds. Nordic Literacy Practices in the Long Nineteenth Century. (Studia Fennica Litteraria 7.) Toim Anna Kuismin, M. J. Discroll. Helsinki: Finnish Literature Society, lk 89–100.

Fabian, Johannes 2001. Keep listening: Ethnography of reading. – J. Fabian, Anthropology with an Attitude. Critical Essays. Standford, California: Standford University Press, lk 53–69.

Gunner, Liz 2006. Keeping a diary of visions: Lazarus Phelalasekhaya Maphumulo and Edendale congregation of AmaNazaretha. – Africa’s Hidden Histories. Everyday Literacy and Making the Self. Toim K. Barber. Bloomington–Indianapolis: Indiana University Press, lk 155–179.

Hinrikus, Rutt 2019. [I osa. Päevikud.] – R. Hinrikus, Tiina Ann Kirss, Eesti elulookirjutus. Antoloogia. Kirjad, päevikud, mälestused ja elulood. Tartu: EKM Teaduskirjastus, lk 11–15.

Hinrikus, Rutt; Kirss, Tiina Ann 2019. Eesti elulookirjutus. Antoloogia. Kirjad, päevikud, mälestused ja elulood. Tartu: EKM Teaduskirjastus.

Kauranen, Kaisa 2009. Menneisyyden muistiinpanojen kirjo. – Työtä ja rakkautta. Kansanmiesten päiväkirjoja 1834–1937. (Kansanelämän kuvauksia 75.) Toim K. Kauranen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lk 6–21.

Kikas, Katre 2006. Väitlus tumma tekstiga. Hans Anton Schults ja Andres Saal. – Pro folk­loristica XIII. Tartu: Eesti Kirjandusmuuseum, lk 18−41.

Kikas, Katre 2015. Mis kuulsin rahva suust se panin kirja… Mölder Märt Siipseni kirjalikust pärandist. – Tartu Ülikooli Lõuna-Eesti keele- ja kultuuriuuringute keskuse aastaraamat. Toim Mart Velsker. Tartu: Tartu Ülikooli Lõuna-Eesti keele- ja kultuuriuuringute keskus, lk 33–54.

Kikas, Katre 2017a. Rahvaluule kogumine epistolaarses kontekstis. Helene Maaseni kirjad Jakob Hurdale. – Keel ja Kirjandus, nr 4, lk 272–290.

Kikas, Katre 2017b. Rahvaluulekogujate elulood Jakob Hurda rahvaluulekogus. – Keel ja Kirjandus, nr 8–9, lk 584–599.

Kikas, Katre 2018. Rändlind ja Paabeli vang. Omaeluloolisus kahe rahvaluulekoguja saadetistes. – Mäetagused, nr 71, lk 25−54.

Kikas, Katre 2020. „Ma üüan sind armas Risti kihilkond…” Rahvaluulekogujate äratussõnad ja avalikkuse kõnetamine. – Keel ja Kirjandus, nr 1–2, lk 133−147.

Kikas, Katre (ilmumas). National epic from below: Kalevipoeg in the writings of grassroots literati. – Literary Canon Formation as Nation-building in Central Europe and the ­Baltics. Toim Aistė Kučinskienė. Leiden: Brill.

Kuismin, Anna 2013a. Päiväkirjat ja omaelämäkerrat. Aikain muistot ja kokemusten koulut. – Kynällä kyntäjät. Kansan kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1370.) Toim Lea Laitinen, Kati Mikkola. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lk 60–97.

Kuismin, Anna 2013b. Rahvaan runot. Tuli taas kynälle kyyti. – Kynällä kyntäjät. Kansan kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1370.) Toim Lea Laitinen, Kati Mikkola. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lk 185–214.

Makkonen, Anna 2005. Kadonnut kangas. Retkiä Ida Digertin päiväkirjaan. (Kansanelämän kuvauksia 67.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Miescher, Stephan F. 2006. A. K. Boakye Yiadom’s autobiography: The writing and subjectivity of a Ghanian teacher-catechist. – Africa’s Hidden Histories. Everyday Literacy and Making the Self. Toim Karin Barber. Bloomington–Indianapolis: Indiana University Press, lk 27–51.

Nordlund, Taru 2013. Kirjeet. Keskustelua yli ajan ja paikan. – Kynällä kyntäjät. Kansan kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1370.) Toim Lea Laitinen, Kati Mikkola. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lk 107–138.

Sheridan, Dorothy; Street, Brian; Bloome, David 2000. Writing Ourselves. Mass-Observation and Literacy Practices. Creskill, New Jersey: Hampton Press, Inc.

Sinor, Jennifer 2002. The Extraordinary Work of Ordinary Writing. Anne Ray’s Diary. Iowa City: University of Iowa Press.