The article deals with a dozen South-Estonian words which Kalev Kalkun (2012) has taken for Latvian loanwords. Actually, most of them are of a different origin. The lexemes kostum(m)a ’to thaw up; to soften’, klympama ’to limp’, mäürämmä ’to growl’ and, maybe also räüs ’hail’ and räütmä ’to trample down; to tousle’ are genuine. It is likely that some of the words, especially klympama and mäürämmä are expressive. The general form of klympama is (k)lVmp(s)V, cf. klimpama, limpama, lompama, lumpama ’to limp’ etc. A borrowing from Germanic languages is not excluded either, cf. the English „limp”. The word räüstämä ’to plunder; to devastate’ can be either a Latvian loanword (cf. raustıt ’to tear, to drag; to twitch; to quarrel’) or a genuine expressive word (Estonian rüüstama ’to plunder; to devastate’, Finnish ryöstää ’to rob; to plunder’, raastaa ’to tear up; to grate; to drag’ etc.). The South-Estonian salitsa(m)ma ~ salitsõmma ’to string’ is probably indeed a Latvian loanword, cf. Latvian salicinat, salikt ’to put together’. The association of South-Estonian virges ’furrow’ with Baltic languages looks likely, but has hitherto not been convincingly motivated, cf. Latvian virkne ’row, line’, verdze (< *verge) ’big heap; long row’.
References
Ariste, Paul 2010. Sõnalaenulõbu. (Eesti mõttelugu 93.) Koost Peeter Olesk. Tartu: Ilmamaa.
ChDE = Chambers Dictionary of Etymology. Toim Robert K. Barnhart. Chambers, 2008.
EET = Alo Raun, Eesti keele etümoloogiline teatmik. Rooma–Toronto: Maarjamaa, 1982.
EEW = Julius Mägiste, Estnisches etymologisches Wörterbuch I–XII. Helsinki: Finnisch-Ugrische Gesellschaft, 1982–1983.
Ernits, Enn 1999. Setu sõna siit, kreevini lause seal. – Emakeele Seltsi aastaraamat 43. Peatoim Mati Erelt, tegevtoim Tõnu Tender. Tartu: Eesti Teaduste Akadeemia Emakeele Selts, lk 13–21.
Forsberg (Kulonen), Ulla-Maija 2010. Expressive Vocabulary in the Early Phases of Finno-Ugrian. – Congressus XI Internationalis Fenno-Ugristarum. Piliscsaba 9.–14. VIII. 2010. Pars I. Orationes plenariae. Piliscsaba, lk 5–19.
Kalkun, Kalev 2012. Noppeid võru keelest. – Keel ja Kirjandus, nr 1, lk 66–67.
Koponen, Eino 1998. Eteläviron murteen sanaston alkuperä: Itämerensuomalaista etymologiaa. (Suomalais-Ugrilaisen Seuran toimituksia 230.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
LDW = K. Mºülenbacha Latviešu valodas vºardnªıca I–IV. Redi‘gºejis, papildinºajis, nobeidzis J. Endzelªıns. Rªıgºa: Kultºuras fonda izdevums, 1929–1932.
LEV = Konstantªıns Karulis, Latviešu etimolo‘gijas vºardnªıca. [Rªıga]: Avots, 2001.
LEW = Ernst Fraenkel, Litauisches etymologisches Wörterbuch II. Heidelberg– Göttingen: Carl Winter Universitätsverlag – Vandenhoeck & Ruprecht, 1965.
Must, Mari 2000. Vene laensõnad eesti murretes. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.
MW = Wilhelm Müller, Mittelhochdeutsches Wörterbuch mit Benutzung des Nachlasses von Wilhelm Friedrich Benecke 1. Leipzig: S. Hirzel, 1854.
SES = Soome-eesti suursõnaraamat. Suomi-viro suursanakirja 1–2. Tallinn–Helsinki: Eesti Keele Sihtasutus – Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2003.
SSA = Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1–3. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 556. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992–2000.
SVJ = М. Зайцева, М. Муллонен, Словарь вепсского языка. Ленинград: Наука, 1972.
Vaba, Lembit 1997. Uurimusi läti-eesti keelesuhetest. Eesti Keele Instituut, Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos. Tallinn–Tampere.
VES = Võro-eesti synaraamat. Kokko pandnuq Jüvä Sullõv. (Võro Instituudi toimõndusõq 12). Tarto–Võro: Võro Instituut’, 2002.
VMS = Väike murdesõnastik I–II. Toim Valdek Pall. Tallinn: Valgus, 1982–1989.
VVMS = Vanapärase Võru murde sõnaraamat. Rõuge, Vastseliina, Setu. Koost Inge Käsi. Toim Helmi Neetar. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus, 2011.
