On the Estonian territory there are at least six, if not seven place names with a putative underlying form *lüm(m)ättü. In view of settlement history those names refer either to old villages, medieval manors or similarly dispersed old allodial farms. As the landscapes where the places thus named sit do not look similar at all there is little hope in finding an appellative referring to a common characteristic of the landscape. Instead we can argue that the motivating name, which has originally contained a passive past participle, might rather be a pre-Christian personal name. The participial suffix belongs to the most frequent ones in ancient Finnic names. The personal name *lüm(m)ättü cannot be reduced to the orthodox form Kliment(i) of Clemens. Most of the medieval spellings of the names are lu- minitial, while the first spellings associable with the Estonian adaptation Leemet of Clemens appear in the 17th century. The hypothetical personal name *lüm(m)ättü can be compared to those deriving from the Finnic stem lempi, including the name of Lembitu, the 13th-century elder of Sakala. It is surmised that one of the possible reasons behind the emergence of the lüm-initial variant could have been the perception of the sound of the personal name *lemmittü as expressive, which triggered a series of names with varying vowels.
References
ARHIIVIMATERJALID
EAA = Eesti Ajalooarhiiv (EAA.fond.nimistu.säilik: kaader, L leht).
KIRJANDUS
BHO = Baltisches historisches Ortslexikon. Teil I. Estland (einschließlich Nordlivland). Begonnen von Hans Feldmann. Herausgegeben von Heinz von zur Mühlen. (Quellen und Studien zur baltischen Geschichte. Herausgegeben im Auftrag der Baltischen Historischen Kommission von Paul Kaegbein und Gert von Pistohlkors. Band 8/I.) Köln–Wien: Böhlau Verlag, 1985.
ENE 4 = Eesti nõukogude entsüklopeedia. Kirv–Maao.Tallinn: Valgus, 1972.
Jarva, Vesa 2003. Venäläisperäisyys ja ekspressiivisyys suomen murteiden sanastossa. (Jyväskylä Studies in Humanities 5.) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Kallasmaa, Marja 1996. Saaremaa kohanimed I. Tallinn: Eesti Keele Instituut.
Kettunen, Lauri 1955. Etymologische Untersuchung über estnische Ortsnamen. (Suomalaisen Tiedeakademian toimituksia. Sarja B, 90, 1.) Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia.
LGU I = Livländische Güterurkunden (aus den Jahren 1207 bis 1500). Herausgegeben von Dr. Hermann Bruiningk und N. Busch. Riga, 1908.
Mellin = Ludwig August M e l l i n, Atlas von Liefland oder von den beyden Gouvernements und Herzogthümern Lief- und Ehstland und der Provinz Oesel. Riga–Leipzig, 1791–1798.
Mikkonen, Pirjo, Paikkala, Sirkka 1992. Sukunimet. Helsinki: Otava.
Ojansuu, Heikki 1926. Lisiä keskiajan suomen tuntemukseen. – Satakunta. (Kotiseutututkimuksia VI.) Porvoo: Satakuntalainen Osakunta, lk 37–56.
PA I = Polnische Akten I. 1582–1591. Hrsg. Oleg Roslavlev. (Hefte zur Landeskunde Estlands. H. 5.) München, 1970.
Pall, Valdek 1969. Põhja-Tartumaa kohanimed I. Tallinn: Valgus.
Rajandi, Edgar 1966. Raamat nimedest. Tallinn: Eesti Raamat.
Rev 1627 = Das Dorpater Land 1624/27. Hrsg. Oleg Roslavlev. (Hefte zur Landeskunde Estlands. H. 1.) Wolfratshausen–Waldram, 1965.
Rev 1638 = Liivimaa 1638. a. maarevisjon. Eesti asustusala I. Kaguosa. (ENSV Riigi Keskarhiivi Tartu osakonna toimetused nr. 1 [7].) Tartu, 1941.
SSA = Suomen sanojen alkuperä 1–3. Päätoimittajat Erkki Itkonen ja Ulla-Maija Kulonen. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 556. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62.) Helsinki, 1992–2000.
Stoebke, Detlef-Eckhard 1964. Die alten ostseefinnischen Personennamen im Rahmen eines urfinnischen Namensystems. Hamburg: Leibniz.
