Keywords: Aino Kallas, biography, literary relations between Finland and Estonia
In the 21st century, Aino Kallas has become one of the most famous female authors in Finnish literary studies. A traditional biography of Kallas had not, however, been published until now.
An artist biography is nowadays a popular nonfiction genre. In recent years, various kinds of biographical questions and aspects have also become more popular in humanities research.
In the new biography (called Aino Kallas. Maailman sydämessä, 2017), Aino Kallas is described as a Finnish-Estonian author, whose authorial figure is very different in Finland and in Estonia. Completely different literary works and themes of Kallas have been highlighted in Finnish and in Estonian research.
Aino Kallas called Estonia „a country of my fate”. Her relationship towards Estonia was, however, ambivalent. In her literary career, Kallas did not want only to describe Estonian milieus and people. She constantly and consciously chose to write about other themes, too.
Aino Kallas was sensitive to the social inequality of her own time and she devoted a lot of discussion to relevant themes and issues. An earlier impression about her as a self-conscious, even selfish artist is, thus, one-sided. Both in her journals and in her essays, Kallas writes about various social questions of her own time and interprets them in fresh ways.
Silja Vuorikuru (b. 1977), PhD, postdoctoral researcher, Finnish literature, University of Helsinki, silja.vuorikuru@helsinki.fi
References
Arhiiviallikad
Eesti Kirjandusmuuseum, Eesti Kultuurilooline Arhiiv:
KM EKLA, f 186, m 20: 3. Bathseba. Runonäytelmä 5:ssa näytöksessä. 1909.
KM EKLA, f 245, m 29: 14. Aino Kallase kirjad Friedebert Tuglasele 9. II 1909 – 23. X 1942 ja d-ta.
KM EKLA, f 245, m 231: 10. Kallas, Aino. Loppuunkulumaton elämä [„Lõpuni elamatu elu…”] 3. XIII 1923.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkisto (SKS KIA), Aino Kallaksen arkisto (Soome Kirjanduse Seltsi kirjandusarhiiv, Aino Kallase arhiiv):
SKS KIA, kotelo 4. Muistio. Muistikirja virolaisten kohtaloista (kuolleista, karkotetuista) sekä Kallaksen omista oleskelupaikoista vuosina 1942–1954.
SKS KIA, kotelo 16. Pakolaisen sielunelämää. Muistelmakäsikirjoitus. 1951.
Kirjandus
Aalto, Minna 2000. Vapauden ja velvollisuuden ristiriita. Kehitysromaanin mahdollisuudet 1890-luvun lopun ja 1900-luvun alun naiskirjallisuudessa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Alle, August 1924. Jaanalinnu sulgedega. Kirjanduslik följeton. – Vaba Maa 13. I, lk 5.
Annus, Epp, Epner, Luule, Järv, Ants, Olesk, Sirje, Süvalep, Ele, Velsker, Mart 2001. Eesti kirjanduslugu. Tallinn: Koolibri.
EKA III = Eesti kirjanduse ajalugu viies köites. III köide. XIX sajandi lõpust 1917. aastani. Toim Heino Puhvel. Tallinn: Eesti Raamat, 1969.
EKA IV, 2 = Eesti kirjanduse ajalugu viies köites. IV köide, 2. raamat. Aastad 1930–1940. Toim Maie Kalda, Harald Peep, Heino Puhvel, Endel Sõgel, Aarne Vinkel. Tallinn: Eesti Raamat, 1984.
Erho, Elsa 1970. Lasnamäen valkea laiva. – Juhlakirja Eino Kauppisen täyttäessä 60 vuotta 26.2.1970. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lk 7–22.
Kallas, Aino 1944. Löytöretkillä Lontoossa. Kaksitoista vuotta Viron Lontoon-lähetystössä vuosina 1922–1934. Muistelmia Englannista, Amerikasta ja Hollannista. Helsinki: Otava.
Kallas, Aino 1945a. Kanssavaeltajia ja ohikulkijoita. Muistoja ja muotokuvia. Helsinki: Otava.
Kallas, Aino 1945b. Polttoroviolla. Helsinki: Otava.
Kallas, Aino 1952. Päiväkirja vuosilta 1897–1906. Helsinki: Otava.
Kallas, Aino 1955. Päiväkirja vuosilta 1922–1926. Helsinki: Otava.
Kallas, Aino 1957. Vaeltava vieraskirja. Helsinki: Otava.
Karjalainen, Tuula 2013. Tove Jansson. Tee työtä ja rakasta. Helsinki: Tammi.
Kirstinä, Leena 2014. Kirsi Kunnas. Sateessa ja tuulessa. Helsinki: WSOY.
Koskimies, Rafael 1965. Suomen kirjallisuus IV. Minna Canthista Eino Leinoon. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kurvet-Käosaar, Leena 2006. Embodied subjectivity in the diaries of Virginia Woolf, Aino Kallas and Anaïs Nin. (Dissertationes litterarum et contemplationis comparativae Universitatis Tartuensis 6.) Tartu: Tartu University Press.
Kurvet-Käosaar, Leena, Rojola, Lea (toim) 2011. Aino Kallas. Negotiations with Modernity. (Studia Fennica Litteraria 4.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Laitinen, Kai 1973. Aino Kallas 1897–1921. Tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta. Helsinki: Otava.
Laitinen, Kai 1978. Aino Kallaksen maailmaa: kuusi tutkielmaa Aino Kallaksen vaiheilta. Helsinki: Otava.
Laitinen, Kai 1995. Aino Kallaksen mestarivuodet. Tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta 1922–1956. Helsinki: Otava.
Lappalainen, Päivi 1992. Jotakin vanhaa, jotakin uutta. Naisen subjektiviteetin rakentuminen L. Onervan Mirdjassa ja Aino Kallaksen Sudenmorsiamessa. – Vampyyrinainen ja Kenkkuinniemen sauna. Suomalainen kaksikymmenluku ja modernin mahdollisuus. Toim Tapio Onnela. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lk 151–168.
Lappalainen, Päivi 1995. Tuoksuvat kukat ja kultaiset hedelmät. Aino Kallaksen Katinka Rabe identiteetin rakentumisen kuvauksena. – Identiteettiongelmia suomalaisessa kirjallisuudessa. (Taiteiden tutkimuksen laitos. Sarja A, 33.) Toim Kaisa Kurikka. Turku: Turun Yliopisto, lk 168–188.
Lassila, Pertti 1999. Kirjallisuus sodassa ja kulttuuritaistelussa. – Suomen kirjallisuushistoria 3. Rintamakirjeistä tietoverkkoihin. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 724.) Toim P. Lassila. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lk 8–39.
Leskelä-Kärki, Maarit 2006. Kirjoittaen maailmassa. Krohnin sisaret ja kirjallinen elämä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Leskelä-Kärki, Maarit 2011. Songs of comfort and lamentation. Autobiographical connections in the texts of ageing Aino Kallas. – Aino Kallas. Negotiations with modernity. Toim Leena Kurvet-Käosaar, Lea Rojola. (Studia Fennica Litteraria 4.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lk 198–214.
Leskelä-Kärki, Maarit 2016. Remembering mother: relations and memory in the biographical project on Minna Krohn (1841–1917). – Biography, Gender and History: Nordic Perspectives. (Cultural History – Kulttuurihistoria 14.) Toim Erla Hulda Halldórsdóttir, Tiina Kinnunen, M. Leskelä-Kärki, Birgitte Possing. Turku: Turun Yliopisto, lk 187–208.
Leskelä-Kärki, Maarit, Melkas, Kukku, Hapuli, Ritva (toim) 2009. Aino Kallas. Tulkintoja elämästä ja tuotannosta. Helsinki: BTJ.
Lilja, Pekka 1981. Eino Leino ja Viro. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Lindsalu, Elo 2008. Naisekuju modelleerimine XX sajandi alguskümnendite eesti kirjanduses. Analüütiline ülevaade. (Tallinna Ülikool, humanitaarteaduste dissertatsioonid.) Tallinn: Tallinna Ülikooli Kirjastus.
Lukas, Liina 2011. Goethe, Master! Reading Goethe with Aino Kallas and her Contemporaries. – Aino Kallas. Negotiations with Modernity. (Studia Fennica Litteraria 4.) Toim Leena Kurvet-Käosaar, Lea Rojola. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lk 130–141.
Maijala, Minna 2014. Herkkä, hellä hehkuvainen. Minna Canth. Helsinki: Otava.
Melkas, Kukku 1999. Yhteensopimattomat osat. Aino Kallaksen Kirsti: naisen halu murroksessa. – Naistutkimus, nr 12: 2, lk 29–38.
Melkas, Kukku 2006. Historia, halu ja tiedon käärme Aino Kallaksen tuotannossa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Nirk, Endel 1983. Eesti kirjandus. Arengulooline ülevaade. Tallinn: Perioodika.
Olesk, Sirje 1995. Kolme myyttiä Koidulasta. – Ajan arvot & sankarit. Toim Jan Blomstedt, Maarja Lõhmus, Eero Tarasti. Helsinki–Tartto: Kullervo–Synteesi, lk 204–209.
Olesk, Sirje 2009. Aino Kallas – virolainen kirjailija? – Aino Kallas. Tulkintoja elämästä ja tuotannosta. Toim Maarit Leskelä-Kärki, Kukku Melkas, Ritva Hapuli. Helsinki: BTJ, lk 85–97.
Olesk, Sirje 2010. Eesti teema soome kirjanduses: Sofi Oksaneni romaan „Puhastus”. – Keel ja Kirjandus, nr 7, lk 473–486.
Olesk, Sirje 2016. Sügis eksiilis. Aino Kallas ja Aino Suits. – Looming, nr 4, lk 557–576.
Roiko-Jokela, Heikki 1999. Oikeutta moraalin kustannuksella? Neuvostoliiton kansalaisten luovutukset Suomesta 1944–1955. (Studia Historica Jyväskyläensia 58.) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Rojola, Lea 1992. „Konsa susi olen, niin suden tekojakin teen”. Uuden naisen uhkaava seksuaalisuus Aino Kallaksen Sudenmorsiamessa. – Vampyyrinainen ja Kenkkuinniemen sauna. Suomalainen kaksikymmenluku ja modernin mahdollisuus. Toim Tapio Onnela. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lk 132–150.
Rojola, Lea 1995. Naisen kieli ja hysteria: Maie Meritsin henkilökuva Aino Kallaksen novellissa „Lasnamäen valkea laiva”. – Ajan arvot & sankarit. Toim Jan Blomstedt, Maarja Lõhmus, Eero Tarasti. Helsinki–Tartto: Kullervo–Synteesi, lk 73–87.
Rojola, Lea 2013. Kun metafora tulee lihaksi: Aino Kallaksen Sudenmorsiamen susi ja antropologinen kone. – Kirjallisuuden naiset. Naisten esityksiä 1840-luvulta 2000-luvulle. Toim Riika Rossi, Saija Isomaa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lk 229–253.
Salokannel, Juhani 2017. Nuoren Viron omatunto. Kansalliskirjailija A. H. Tammsaare. Helsinki: Vastapaino.
Sievänen-Allen, Ritva 1993. Tyttö venheessä. Elsa Enäjärvi-Haavion elämä 1901–1951. Helsinki: WSOY.
Thauvón-Suits, Aino 1958. Tuntemani Eino Leino, kärsivä ihminen. Helsinki: WSOY.
Tuglas, Elo 2009. Elukiri 1952–1958. Tallinn: Tänapäev.
Valkama, Leevi 1944. [Arvustus.] – Uusi Suomi 14. II.
Vuorikuru, Silja 2007. „Minä ikävöin maahan, jota ei ole”. Utopia Aino Kallaksen novellissa „Lasnamäen valkea laiva”. – Nostalgia. Kirjoituksia kaipuusta, ikävästä ja muistista. Toim Riikka Rossi, Katja Seutu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lk 168–200.
Vuorikuru, Silja (toim) 2008. Elämisen taiteesta. Aino Kallaksen ja Anna-Maria Tallgrenin kirjeenvaihtoa kolmelta vuosikymmeneltä. Helsinki: Otava.
Vuorikuru, Silja 2009. Batseba – Aino Kallase tundmatu näidend. – Keel ja Kirjandus, nr 3, lk 205–225.
Vuorikuru, Silja 2012. Kauneudentemppelin ovella. Aino Kallaksen tuotanto ja raamatullinen subteksti. Helsinki: Unigrafia. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/36695
Vuorikuru, Silja 2017. Aino Kallas – Maailman sydämessä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Wuolijoki, Hella 1986. Nuoruuteni kahdessa maassa. Espoo: Weilin+Göös.
